Pirkkalainen on vuodesta 1961 ilmestynyt Pirkkalan ja eteläisen Tampereen uutis- ja ilmoituslehti. Se jaetaan keskiviikkoisin ilmaiseksi noin 15.000 talouteen Pirkkalassa, Härmälässä, Rantaperkiössä ja Hatanpäällä.

Tervetuloa lehden pariin!

Klikkaa tästä auki tuorein Pirkkalainen uusiutuneena näköislehtenä!

Voit edelleen lukea lehden myös pdf-muodossa Lehtiarkisto-valikosta

TÄSSÄKÖ on oikea Manalanprunni, jonka rannalla on pidetty uhrausmenoja? Näin ainakin arvelee kotiseutuneuvos Jouko Hillukka muistiinpanoissaan. Paikka löytyy tiheän metsän piilosta aivan läheltä Kurikan koirapuistoa.

HALLOWEENIN aikaan on syytä olla varuillaan Kurikan synkissä metsissä ja soilla. Varomaton kohtaa siellä muinaisen Manalanprunnin kauhut: usvaisesta suonsilmästä kurkottaa manalaan menneen luinen koura hamuten sinua seurakseen yöpuolen maailmaansa.
Prunni tarkoittaa maaston painannetta, esimerkiksi suonsilmää tai lampea.
Manalanprunni on perimätiedon mukaan ollut muinainen manauspaikka, ikivanha käräjäpaikka ja hautausmaa nykyisen Kurikan asuinalueen seutuvilla.
Kurikkaan on nimetty Prunnintie. Linnakiven uudella alueella on Manalan­prunnin puisto.

Varsinaisen Manalanprunnin paikka on kuitenkin arvoitus - tai synkeä salaisuus. Kolme ehdokasta on tarjolla.

Manalanprunni merkittiin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kokoelmiin 1958. Kerääjänä oli Marja Rekola.
Rekola sijoitti Manalanprunnin nykyiseen Kurikkaan paikkaan, jossa nimi on vuoden 1953 kartassa. Nykyisin paikka on keskellä Kurikan asutusta, Prunnintien ja Karhu-Simontien välissä.
On kuitenkin mahdollista, että kortistossa oleva sijoitus on tehty vain summittaisesti karttanimen kohdalle.

PIRKKALAINEN nimittäin löysi tänä vuonna menehtyneen kotiseutuneuvos Jouko Hillukan papereista maininnan, että Manalanprunni on sijoitettu kartassa väärään paikkaan.
Hillukan mukaan oikea Manalanprunni voi olla suolampi Naistenmatkan ja Haikan kylärajalla metsässä. ”Muinainen uhripaikka”, Hillukka kirjoittaa.

Pirkkalan kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Pirkkala jatkaa ensi vuonna nykyisillä veroprosenteilla ilman korotuksia. Pirkkalan tuloveroprosentti on 20,5. Printtilehdessä prosentiksi mainittiin virheellisesti 20.

Myös kiinteistöverojen esitetään pysyvän nykyisellään. Valtuusto päättää veroprosenteista kokouksessaan 9. marraskuuta.

Uuden koulukeskuksen ja liikuntatilojen takia tehdyn kaavaehdotuksen havainnekuva avaa Pirkkalan keskustan maisemia muutama vuosi tästä eteenpäin. Tilat on määrä ottaa käyttöön 2024. Liikuntatilojen toteutusmallista päätetään ensi viikolla. Vaihtoehdot ovat kunnan oma laajennus tai yksityinen Sporttikampus.

Pirkkalan keskustan jättimäinen rakennushanke, koulukeskuksen ja sen vieressä olevien liikuntatilojen uusiminen etenee. Kunnanhallitus päätti maanantaina asettaa oheisen havainnekuvan mukaisen kaavaehdotuksen nähtäville.

Kunnanhallitus sai myös selvityksen Sporttikampuksen valmistelutilanteesta.  Ensi viikolla sen on määrä päättää, lähdetäänkö hanketta viemään eteenpäin kunnan investointina vai alkaako yksityinen yrittäjä pyörittää vapaa-aikakeskusta ja sen viereen rakennettavia tiloja. Liikuntatilaa tarvitaan lisää jo pelkästään koululiikuntavuoroja varten, sillä kouluilla olevat liikuntasalit poistuvat koulukeskuksen purkamisen myötä käytöstä.

Kaava-alue jakautuu koulukampukseen ja liikuntakampukseen. Koulukampuksen puolelle on osoitettu rakennusoikeutta myös nelikerroksiselle paikoitustalolle ja lämpökeskukselle.
Koulukampuksen rakennusoikeudeksi ehdotetaan 28.000 kerrosneliötä. Nykyiset koulutilat puretaan pois lukuunottamatta osaa Naistenmatkan alakoulusta.
Liikuntakampuksen rakennusoikeus on ehdotuksessa 11.500 kerrosneliötä. 

Koulukampuksen ja uusien liikuntatilojen on määrä olla toiminnassa 2024, joten hankkeen toteutukseen on siirryttävä ripeästi kaavoituksen ja liikuntatilojen toimintamallin varmisttua.

KILLON St1-asemaa vetää Jenna Kuoppu (oik.). Hänellä on apunaan Outi Ala-Jokimäki ja muu tuttu henkilökunta paikan edellisen kauppiaan ajoilta.

St1 avasi Killon Nesteen paikalle palveluaseman. Torstaina ja perjantaina vietetään avajaisia.

Kun Killon Neste sulki ovensa elokuun lopussa, alue oli melkein kaksi kuukautta vailla huoltoasemapalveluita. Pari viikkoa sitten tilanne korjaantui, kun perinteisellä tankkauspaikalla aloitti toimintansa St1:n palveluasema.
Polttoainejakelun lisäksi asemalla toimii HelmiSimpukka Express -ravintola oheispalveluineen.
– Ravintola tarjoaa kahvilapalveluita itsepaistettuine munkkeineen, aamupalaa, noutopöytälounasta ja esimerkiksi itsetehtyjä hampurilaisia ja hodareita, kertoo kauppias Janne Liski.
Tuttu autopesuhalli on vanhalla paikallaan, mutta ajosuunta sinne on muuttunut. Halliin ajetaan nyt takakautta.
Palveluaseman henkilökunta on sama kuin edellisenkin kauppiaan aikana esimiestä lukuunottamatta. Liski itse on monipaikkakauppias, jolle Pirkkalan St1 on seitsemäs saman ketjun asema.
– Lähin meidän asemamme on Orivedellä. Muut sijaitsevat eri puolilla Suomea Kajaania myöten.
Asemalla vietetään avajaisia torstaina ja perjantaina 29.-30.10.

Lue lisää keskiviikon 28.10. Pirkkalaisesta.

MARKKU Rantanen voitti kuvallaan "Pirkkalan aamu" Suomen Ilmailuliiton ja Ilmailu-lehden ilmailukuvakilpailun.

Suomen Ilmailuliiton ja Ilmailu-lehden ilmailukuvakilpailun on voittanut Markku Rantanen Pirkkalan aamu -nimisellä kuvalla. Yleisöäänestyksessä annettiin 680 ääntä, joista Rantasen kuva sai 172.
Valokuvaamista ”vakavaksi harrastuksekseen” kuvaileva Rantanen kertoo suunnitelleensa sumukuvan ottamista pitkään.
– Odotimme elokuussa hetkeä, jolloin tulee sopivia aamusumuja. Sovimme, että lähdemme kuudelta ennen auringonnousua Pirkkalasta lentämään. Kun olimme lähdössä kentälle, sumu alkoi nousta ja mietimme, pääsemmekö edes ilmaan. Lensimme Tampereen itäpuolelle, missä kuvasin aamusumuja Sorilanjoessa. Koska muualla ei ollut sumua, lähdimme kohti Pirkkalaa, Rantanen kertoo kuvausaamusta.

Pirkkalassa sumua näkyikin loistavasti. – Missään muualla ei ollut sumua, vain kentän puolesta välistä eteenpäin. Kentän Metarissa oli, että kiitotienäkyvyys on pienimmillään 1000 metriä. Laskeuduimme täydessä visuaalikelissä kiitotien päähän, mutta kiitotien toinen pää oli aivan sumussa, eikä lennonjohto nähnyt meitä ollenkaan, Rantanen kertoo.
Rantanen keskittyi kuvaamiseen; lentäjänä oli Johannes Pulla.