Pirkkalainen on vuodesta 1961 ilmestynyt Pirkkalan ja eteläisen Tampereen uutis- ja ilmoituslehti. Se jaetaan keskiviikkoisin ilmaiseksi noin 15.000 talouteen Pirkkalassa, Härmälässä, Rantaperkiössä ja Hatanpäällä.

Tervetuloa lehden pariin!

Klikkaa tästä auki tuorein Pirkkalainen uusiutuneena näköislehtenä!

Voit edelleen lukea lehden myös pdf-muodossa Lehtiarkisto-valikosta

PEREENSAAREEN on tulossa erilaisia virkistysmahdollisuuksia yleisestä saunasta padelin peluuseen ja veneilyyn. Kunta valitsi maanantaina yrittäjäkumppanin saaren toimintoja pyörittämään.

PEREENSAAREN virkistys-, matkailu- ja ravintolapalveluita alkaa pyörittää Saarni Kiinteistöt Oy.
Kunnanhallitus hyväksyi maanantaina kunnan ja yrityksen välisen maanvuokrasopimuksen satama-alueesta sekä Pereensaaren yhteisjärjestelysopimuksen alueiden hoidosta ja vastuista.
Lisäksi kunta vuokraa yritykselle Pereensaaren suojellut huvilan ja saunan ja antaa tarvittavat luvat puistoalueen käyttöön. Yritys voi esimerkiksi sijoittaa padelkenttiä alueen puistosuunnitelmassa  osoitetulle paikalle.

Saarni Kiinteistöt Oy on pirkkalalainen perheyritys.
– Ensimmäisenä on tarkoitus rakentaa talviuintipaikkanakin toimiva yleinen sauna sekä kaksi ulkopadelkenttää, hallituksen puheenjohtaja Tommi Saarni kertoo.
Sauna tulee saaren etelärannalle nousevaan uudisrakennukseen, johon on suunnitteilla myös kioski ja kahvila.  Myöhemmin rakennus palvelisi myös sen edustalle suunniteltua, joskus tulevaisuudessa  toteutettavaa moottorivenesatamaa.
Saunan ja padelkenttien rakentaminen alkaa Saarnin mukaan heti, kun kunta saa valmiiksi alueen kunnallistekniikan ja ajoväylät. Niiden rakennustyöt käynnistyvät tänä kesänä.
– Pereensaaressa pääsee ehkä jo ensi talvena talviuinnille, Saarni ennakoi.
Pereensaaren huvilaan on mietinnässä ravintolatoimintaa.

– Huvila-aluetta alamme remontoida viimeisenä.

Lue lisää Pirkkalaisesta ke 12.5.

PIRKKALAN lukion vanhojen tansseissa nähtiin perjantaina myös vauhdikkaita rokkisuorituksia. Tällä kertaa maskit kasvoilla.

PIRKKALAN lukion vanhojen tansseissa liikuntatalolla näkyi perjantaina vahvaa toivoa uudesta ajasta. Toivoa loivat paitsi upeat nuoret tanssijat myös pitkän korona-ajan taittuminen kesän tuloon.

Ilona Halima, Ada Varvio, Tilda Kuitunen ja Silja Halme olivat iloisia värikkäissä asuissaan tanssien alkua odotellessa. Nyt tanssinut ikäluokka on käynyt lähes koko lukionsa koronan aikana. Tunnelma oli vapautunut, vaikka ohjeistus olikin vielä tanssia maskit päällä.

– Kivaa, kun voi taas olla lähiopetuksessa, Silja Halme sanoi.

– Ja että tanssit pystyttiin järjestämään, Ilona Halima lisäsi.

Nelikon mielestä odotus sietikin palkita, kun marraskuusta asti oli harjoiteltu.

– Opiskelu on sujunut olosuhteisiin nähden hyvin ja olemme pystyneet sopeutumaan tähän aikaan, tytöt miettivät.

– Ja tanssit sujuvat tietysti ihan täydellisen priimasti meiltä, kun näin pitkään on treenattu, he vitsailivat.

 Kasper Kangasniemi, Daniel Majuri ja Juho Varjus odottelivat daamejaan rentoina.

– Se tässä vain harmittaa, että yleisö ei pääse paikalle, Kasper Kangasniemi totesi.

Yleisönä oli oman koulun oppilaita, mutta vanhemmat ja muut läheiset eivät päässeet katsomoon pukuloistoa ja tunnelmaa kokemaan.

 KORONA-AIKA oli jopa lisännyt osallistumista tansseihin. Tanssijoita oli rehtori Marjukka Suihkon mukaan 92, mikä on enemmän kuin ikäluokan oppilasmäärä. Asia selittyy sillä, että nykyisin tanssipariksi voi tulla myös tyttö- tai poikaystävä tai kaveri, joka ei opiskele kyseisessä lukiossa.

Vanhojen tanssit ovat varsinkin monille tytöille asia, joihin valmistaudutaan koko vuosi. Pojilla asuvalinta menee viikossa. Näin ainakin tuumivat tansseihin valmistautumassa olleet Ronja Molenius, Oliver Kukkonen, Sirja Salonen ja Joon Koivula.

– Nämä tanssit olivat periaatteessa syy siihen, että tulin lukioon, Ronja paljasti.

– Aloin miettiä pukua jo puolitoista vuotta sitten. Nyt ollaan ihan hyvillä mielin, mutta aikataulun kanssa meni stressin puolelle, hän sanoi.

Katso kuvakooste Pirkkalaisen Facebookista ja lue lisää ensi viikon lehdestä.

MARJO Vuorenmaa (Liike Nyt) on viimeisimpänä kisaan ilmoittautunut pormestariehdokas Pirkkalassa. – Minua on helppo lähestyä, olen yhteistyökykyinen, mutta osaan myös johtaa, hän kuvailee itseään.

PIRKKALASSA on nyt jo kahdeksan puolueidensa pormestariehdokkaiksi nimeämää ehdokasta kesäkuun kuntavaaleissa.

He ovat kokoomuksen istuva pormestari Marko Jarva, sosiaalidemokraattien Taru Tolvanen, vihreiden Sirpa Repo, keskustan Heikki Riihimäki, perussuomalaisten Harri Vuorenpää, vasemmiston Jouni Kallioluoma, kristillisten Riitta Kuismanen ja LiiKe Nytin Marjo Vuorenmaa.

Mutta minkälainen herra ja päättäjä pormestari itse asiassa on verrattuna muihin kunnan poliittisiin päättäjiin ja miten hänet valitaan?

Käytännön suurin ero on, että pormestari on kuukausipalkkaa nauttiva henkilö, päätoiminen poliitikko. Palkka on ihan mukava korvaus työstä, 8700 euroa kuussa (vuonna 2020).

Pormestari on kunnanhallituksen puheenjohtaja ja esittelijä sekä johtaa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Hallintosääntö toteaa, että pormestari johtaa kuntaa kunnanhallituksen alaisuudessa. Jos ratkaisuista on kiistaa, pormestarilla on yksi ääni muiden päättäjien tapaan.

Suurin herra kunnassa on yhä valtuusto, jonka jäsenet valitaan kuntavaaleissa. Siihen valitaan Pirkkalassa 43 jäsentä. Kun valtuusto on valittu, se valitsee keskuudestaan pormestarin tulevaksi neljäksi vuodeksi. Valintaan tarvitaan enemmistön tuki eli Pirkkalassa vähintään 22 valtuutetun ääni. Samaan tapaan valtuustolla on oikeus erottaa pormestari vaikka kesken valtuustokauden.

Kuntavaalit ovat Pirkkalassakin siis valtuustovaalit. Valtuuston kokoonpano ratkaisee, kenet lopulta valitaan pormestariksi.

TYYPILLINEN näkymä Killosta rintamamiestaloineen. Tonteilla on ollut rakennusoikeutta enemmän kuin moni on käyttänyt. Oikeuksien suitsiminen tekeillä olevassa kaavassa on kohdannut vastustusta asukkaiden taholta.

KILLON historiallisella asuinalueella on parhaillaan vireillä asemakaavan muutos, joka tähtää vehreän arvoalueen ilmeen säilymiseen ja suojeluun.
Kaavoittajan ja alueen asukkaiden ajatukset keinoista tavoitteen saavuttamiseksi eivät kuitenkaan kohtaa kaikilta osin. Kaava on leikkaamassa rakennusoikeuksia, joita tonteilla on nyt enemmän kuin mitä taloja 1940-60 -luvuilla rakennettaessa on käytetty.

– Asukkaat puoltavat ehdottomasti suojelua, se on hyvä juttu, sanovat Matti Hänninen ja Jukka Tirkkonen Killon omakotiyhdistyksestä.
– Kaavamuutoksen alkuperäinen tavoite, jota asukkaille esiteltiin Killon asukasillassa viime vuonna, oli hyvä. Sen mukaan taloja voi tarvittaessa laajentaa tai jos talon joutuu purkamaan, tontille saa rakentaa uuden tiettyjen kriteereiden mukaisesti.

Kaavan luonnosvaiheessa killolaisia odotti Hännisen ja Tirkkosen mukaan yllätys.
– Tonttien rakennusoikeuksia oli leikattu. Kun tähän asti tonteilla on ollut 25 prosentin rakennusoikeus tontin pinta-alasta, luonnoksessa sitä oli laskettu.

Tonttien rakennusoikeus olisi nykyehdotuksen mukaan enää 150/175 kerrosneliötä. Killossa nyt olevissa perinteisissä rintamamiestaloissa on asuinneliöitä keskimäärin 80-120.
– Talojen laajentaminen estettäisiin alueen 230 talosta 175:llä. Osassa taloista rakennusoikeus putoaisi nykyisestä puoleen, Hänninen ja Tirkkonen laskevat.
Yhdyskuntalautakunta hyväksyi viime kokouksessaan asemakaavaluonnoksen ja päätti lähettää kunnanhallitukseen esityksen kaavaehdotuksen nähtäville panosta. 
Killon omakotiyhdistys aikoo esittää kunnanhallitukselle, että kaavaehdotus palautettaisiin valmisteluun.

Omakotiyhdistys ja asukkaat ovat rakennusoikeuksien leikkaamisen sijaan selkeiden rakennustapaohjeiden kannalla.
– Alueelle pitäisi määritellä tarkasti, mitä rakennuksilla ja tonteilla voi tehdä. Näin voidaan varmistaa Killon ilmeen yhdenmukaisuus ja säilyminen, Jukka Tirkkonen miettii.
– Olisi hyvä, jos asukkaille voitaisiin esitellä vaikka kuvallisin esimerkein, millaisia laajennuksia ja uudisrakennuksia alueella sallittaisiin.

Lue lisää Pirkkalaisesta ke 5.5.

KOULUKAMPUKSEN auditorioon tulee 265-paikkainen siirtokatsomo.  Tasalattiaisena tilaan mahtuu noin 400 henkilöä. Suupan koko koulukeskusalue uudistuu lähivuosina. Alueella käynnistyy samaan aikaan Pirkkala-kampuksen rakentamisen kanssa myös Pirkkalan vapaa-aikakeskuksen laajennuksen hankesuunnittelu.Kuva: BST-Arkkitehdit Oy.

PIRKKALAAN on kaivattu jo monta vuosikymmentä omia kulttuuritiloja, joissa voisi järjestää muun muassa konsertteja ja teatteriesityksiä. Nyt toive on toteutumassa.
Ensi syksynä nykyisen koulukeskuksen korttelissa alkavat Pirkkala-kampuksen rakennustyöt. Kampukselle tulee tapahtumatila, auditorio, jossa voi järjestää niin kulttuuritilaisuuksia kuin kokouksia. Esimerkiksi Pirkkalan valtuuston kokoukset pidetään jatkossa täällä.
Kampuksen tiloja pääsevät hyödyntämään myös Pirkan opisto, pirkkalalaiset yhdistykset ja ulkopuoliset tilojen vuokraajat.
Kampukselle muuttaa myös nykyisin vapaa-aikakeskuksella toimiva nuorisotila Nasta.

Suurin  käyttäjäryhmä ovat kuitenkin koululaiset ja päiväkotilapset.
Saman katon alle tulevat tilat sekä Suupanniityn koululle että Naistenmatkan koululle, joissa on yhteensä 1200 oppilasta.
Lisäksi kampukselle rakennetaan lastentalo, jonka alakerrassa toimii 8-ryhmäinen päiväkoti ja yläkerrassa Naistenmatkan koulun esi- ja alkuopetus eli luokat 0-2.
– Kampuksen rakentaminen käynnistyy ensi syksynä,  kertoo Suupanniityn koulun rehtori, Pirkkala-kampuksen hankekoordinaattori Marita Intonen.
– Tuolloin Naistenmatkan koulu siirtyy väistötiloihin, ja sen vanhojen koulurakennusten purku alkaa lukuunottamatta koulun uusinta laajennusosaa.

Rakennustyöt kestävät noin kolme vuotta. KVR-urakoitsijaksi on valittu YIT Suomi Oy. Sisätilat saataneen valmiiksi kevättalvella 2024. Koulutyö uusissa tiloissa alkaa syksyllä 2024.