Pirkkalainen on vuodesta 1961 ilmestynyt Pirkkalan ja eteläisen Tampereen uutis- ja ilmoituslehti. Se jaetaan keskiviikkoisin ilmaiseksi noin 15.000 talouteen Pirkkalassa, Härmälässä, Rantaperkiössä ja Hatanpäällä.

Tervetuloa lehden pariin!

Klikkaa tästä auki tuorein Pirkkalainen uusiutuneena näköislehtenä!

Voit edelleen lukea lehden myös pdf-muodossa Lehtiarkisto-valikosta

KIRKONKYLÄN koulun laajennus on kunnan suurin investointikohde ensi vuonna. Se valmistuu 2023. Osa nykykoulusta saneerataan.

ENSI elokuussa toimintansa käynnistävä Soljan lastentalo ja vuonna 2023 valmistuva Kirkonkylän koulun rakennustyömaa ovat Pirkkalan suurimmat investoinnit ensi vuonna.

Pormestari Marko Jarvan perjantaina julkistama talousarvioesitys vuodelle 2021 panostaa investoiden lapsiin ja nuoriin, mutta ei hurvittele muilla saroilla. Menokuri on ollut tiukka eikä kuntaan ei perusteta esityksen mukaan yhtään uutta vakanssia nykyisen 1400 työntekijän lisäksi. Vertailun vuoksi vuonna 2013 uusia vakansseja tuli 54.

Soljan lastentalon teko varhaiskasvatuksen ja alaluokkien käyttöön tulee maksamaan yhteensä noin 10 miljoonaa euroa, mistä suurin panostus osui jo tälle vuodelle. Kirkonkylän koulun kokonaispotti on 13 miljoonaa euroa, mistä ensi vuoden osuus on 9,4 miljoonaa.

Mittavat investoinnit tuntuvat Pirkkalan kunnan taloudessa.

– Vaikka Pirkkalan vuosikate on hyvä, tulosta heikentävät erityisesti koulukeskuksen rakentamiseen liittyvät nykyisten koulukiinteistöjen purkamisesta aiheutuvat kertaluonteiset poistot. Tulos on ensi vuonna lähes 10 miljoonaa euroa alijäämäinen, toteaa Jarva.

Pirkkalan arvioidaan yltävän ensi vuonna aiempia vuosia ripeämpään 400 asukkaan kasvuun. – Väkiluvun lasketaan ylittävän 20.000 asukkaan pyykin jo alkuvuonna, Jarva kertoi.

– Parempi kasvukuntana on kuin hiipuvana, vaikka se tietää nyt isoja investointeja ja velan kasvua, summasi Jarva talousarvion henkeä.

Pirkkalan talous pysyy nimittäin monia muita kuntia paremmassa kuosissa huolimatta korona-ajasta ja talouden epävarmuuksista. Kunta ei ota ns. syömävelkaa ja tuloista riittää pari miljoonaa myös 19 miljoonan suuruisten investointien rahoitukseen. Investointien omarahoitus on 11,5 prosenttia.

Verotuloissa päästään nykyarvion mukaan 2,3 prosenttia korkeammalle tasolle kuin tänä vuonna. Verotulot ovat vuonna 2021 arviolta yhteensä 96,7 miljoonaa euroa. Kasvusuunnassa ovat erityisesti yhteisö- ja kiinteistöverot. Veroprosentteja ei kuitenkaan nosteta.

Jotta investointiohjelma saadaan vietyä läpi, kunta on käynnistänyt jo aiemmin talousohjelman ja tiukan taloudenpidon, mikä näkyy juuri vakanssien nollakasvussa.

– Asetimme talousarvion valmistelussa käyttötalouskuluille kahden prosentin nousukaton. Se piti  muutoin kuin hyvinvointipuolella, missä suurempi kulujen kasvu on välttämätöntä lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon kasvaneen tarpeen vuoksi, Jarva toteaa.

MERKITTÄVÄ asia ensi ja tulevina vuosina on keskustan kehittäminen. Kunnan ja kuntalaisten käyttöön ostetaan persoonallisen näköinen punainen rakennus keskeltä juuri rakentumaan lähtevää keskustakorttelia. Sinne muuttaa keväällä 2022 kunnan hallintoa ja Koulutien asiointipiste. Rakennukseen tulee lisäksi kokoustiloja järjestöjenkin käytettäväksi. Kunta panostaa tilojen hankintaan 2,4 miljoonaa euroa.

Kyseessä on merkittävä tasonnosto kuntakeskukselle, kun korttelia rakentava Lujatalo on laittamassa samoihin aikoihin rakenteille korttelin ensimmäisen asuintalon Suupantien reunaan ja mahdollisesti myös korkean tornitalon.

Keskustassa muhii myös muita suuria asioita, jotka eivät juuri näy vielä ensi vuoden talousarviossa. Sporttikampuksen toteutusvaihtoehdosta uuden koulukeskuksen läheisyyteen päättää kunnanhallitus tämän kuun lopussa. Koulukeskuksen on määrä rakentua vaiheittain 2022-24, jolloin myös liikuntatilojen on oltava valmiit.

– Osana kokonaisvaltaista keskustan kehittämistä meillä on tarve saada vapaa-aikakeskuksen alueelle kunnan elinvoimaa lisääviä palveluita ja toimintaa, Jarva sanoo.

 YHDYSKUNTATEKNIIKKAAN eli esimerkiksi katujen ja vesihuollon saneeraukseen kunta käyttää 5,5 miljoonaa euroa. Maan ostoon on varattu 1,5 miljoonaa euroa.

– Lisäksi jatkamme Pereensaaren kehittämistä yhdessä uusien yhteistyökumppanien kanssa, kuvaa Jarva kunnan investointivauhtia.

 Lainakannan nettolisäys on ensi vuonna 17,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 lopussa kunnalla on lainaa noin 4000 euroa asukasta kohden, kun summa vuoden 2020 lopussa on noin 3200 euroa.

 – Talousarvion laatiminen vuodelle 2021 on ollut tavallistakin vaativampaa, sillä talouteen vaikuttavat tällä hetkellä monet epävarmuustekijät. Merkittävimpiä haasteita ovat oman yritystonttivarantomme hiipuminen, koronaviruspandemia sekä epävarmuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ja sen vaikutuksista kuntatalouteen, Jarva toteaa.

 Yritystontit ovat tuoneet Pirkkalalle mukavasti lisätuloja viime vuosina, mutta yritystonttivaranto on nyt loppumassa. Kunta onkin käynnistänyt yritystontteihin keskittyvän osayleiskaavan laatimisen kehätien läheisyyteen. Vireillä on myös Partolan osayleiskaavan muutos, jolla varaudutaan alueen monipuoliseen kehittämiseen.

 Koronavirustilanne näkyy muun muassa työttömyyden kasvuna. Työttömyysaste oli Pirkkalassa 9,5 % syyskuussa 2020, kun se vuotta aikaisemmin oli 5,5 %.

 Valtionosuudet ovat yhteensä arviolta 16,8 miljoonaa euroa vuonna 2021. Pudotusta on 9,7 % vuoden 2020 muutostalousarvioon verrattuna. Suurehkoa pudotusta selittävät vuoden 2020 valtionosuuksien sisältämät koronatuet.

KÄYTTÖTALOUDEN ulkoiset toimintatulot vähenevät 0,4 prosenttia. Ulkoiset toimintamenot kasvavat 4,3 prosenttia. Vuosikate on positiivinen, noin 2,2 miljoonaa euroa. Talousarvio on Pirkkalan kunnan viime vuosien ylijäämäisiin talousarvioihin nähden poikkeuksellinen, sillä alijäämää on lähes 10 miljoonaa euroa. Kertapoistojen osuus on noin 3 miljoonaa euroa.

Pirkkalan kunnanhallitus käsittelee pormestarin talousarvioesityksen 16. marraskuuta. Valtuusto päättää talousarviosta 7. joulukuuta.