Pirkkalainen on vuodesta 1961 ilmestynyt Pirkkalan ja eteläisen Tampereen uutis- ja ilmoituslehti. Se jaetaan keskiviikkoisin ilmaiseksi noin 15.000 talouteen Pirkkalassa, Härmälässä, Rantaperkiössä ja Hatanpäällä.

Tervetuloa lehden pariin!

Klikkaa tästä auki tuorein Pirkkalainen uusiutuneena näköislehtenä!

Voit edelleen lukea lehden myös pdf-muodossa Lehtiarkisto-valikosta

ULKOPOLIITTISEN instituutin johtaja Mika Aaltola muistutti Pirkkalassa maailman uudenlaisista turvallisuuden uhkatekijöistä. Taustalla HX-hankkeessa lakiasiantuntijana toimiva Katri Virkkunen.

JOS luulette, että maailma on Krimin valtauksen, Trumpin ja Kiinan nokittelun ja monen muun hässäkän jälkeen jo etenemässä kohti seesteisyyttä, varautukaa pettymykseen.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola totesi lauantaina Pirkkalassa maailman olevan menossa kohti haasteellisia aikoja.

– Tuore globaali trendiraportti listasi neljä dystopiaa ja vain yhden positiivisen vision, Aaltola maalaili Pirkkalassa lauantaina pidetyssä turvallisuusaiheisessa keskustelussa.

Dystopia tarkoittaa kauhukuvaa tulevaisuuden yhteiskunnasta.

Kauhuja saattavat Aaltosen mukaan loihtia vastaisuudessa eteemme niin globaalitalouden heilahtelut kuin demokratian muuttuminen. Isoja järistyksiä on tiedossa, kun vanheneva väestö alkaa muuttaa Kiinan ja samalla koko maailman talouden edellytyksiä ja Afrikasta tulee nuoren väestön maanosa.

– Ilmastonmuutos on myös globaali dystopia. Se voi tuoda häiriöitä kaikille mantereille.

Suomessa turvallisuudesta puhuttaessa ajatellaan juuri nyt maamme hävittäjähankintaa ja maanpuolustusta. Aaltola muistutti uusista keinoista, joita valtiot käyttävät valtansa vahvistamiseksi.

– On alettu käyttää hyviä asioita valtapolitiikan välineinä. Pitää pysyä kärryillä siinäkin, kenen kanssa käy kauppaa, Aaltola sanoi ja viittasi myös Mänttä-Vilppulan kehityshankkeeseen, Lakeside Airpark Finlandiin.

Venäjän ja Kiinan koronarokotevienti on esimerkki hyväntekijän roolissa vaikuttamisesta. Keskustelussa nostettiin esiin Airiston Helmen tapaus ja kysyttiin, voisivatko jotkin tahot ostaa Pirkkalasta lähellä sotilaskohteita kiinteistöjä epäystävällisessä tarkoituksessa?

– Lännen yhteiskuntien avoimuutta voidaan hyödyntää monin eri tavoin, vaikkapa rahanpesuun. Mikä oli lopulta totuus Airiston Helmen takana? Aaltola pohti.

Aaltolan mukaan samat lait turvallisuudentunteesta pätevät niin Pirkkalassa kuin Trumpin populismin kokeneessa Amerikassa.

– Meillä on oltava liimana yhteinen tarina. Jos olo ei tunnu juurevalta, syntyy kuplintaa, Aaltola kuvaili.

 KESKUSTELEMASSA oli myös kaksi pirkkalalaista turvallisuuden näköalapaikalla toimivaa henkilöä, kansainvälisen politiikan tohtori Valtteri Vuorisalo ja Suomen HX-hävittäjähankinnassa juristina toimiva Katri Virkkunen.

Vuorisalo muun muassa toimii vierailevana tutkijana Lontoon Kings Collegen sotatieteen laitoksella ja on tehnyt Mika Aaltolan ohjauksessa väitöskirjan suorituskyvyn rakentamisesta. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat voimapolitiikka ja ICT (tieto- ja viestintäteknologia). Vuorisalo on konsultoinut aiheista useissa puolustusorganisaatioissa.

Vuorisalo vahvisti Aaltolan teesit uudenlaisista turvallisuushaasteista.

– Teknologia on nykyisin avainkysymys siinä, miten valtio käyttää valtaa. Informaatioteknologian avulla on mahdollista muuttaa käyttäytymistämme, Vuorisalo totesi.

Kun käytämme Googlen, Facebookin ja muiden jättiyhtiöiden palveluja, altistumme myös niissä tapahtuvalle vallankäytölle.

– Pandemian aikana on tapahtunut iso muutos. Maailma on siirtynyt nopeasti verkkoon, Vuorisalo sanoi.

Perässä ovat seuranneet valtioiden hakkerit ja tavalliset rikolliset, nykyajan tietovirtoja seilaavat datamerirosvot. Aaltola kertoi, että vastikään Irlannissa varastettiin kokonainen julkisen hallinnon terveystietokanta. Yhdysvalloissa kriittistä infrastruktuuria on heilutettu polttoainejakelua vaikeuttamalla.

Tutkijoiden puheista sai käsityksen, että Suomen on luovittava tyrskyissä paikkansa tietäen. Kokkapuheet siitä, että Suomi voisi olla maailman it-teknologian kärkimaa globaalien suuryhtiöiden ja supervaltojen kilvoittelussa, saivat Vuorisalon hymyilemään.

– No jokainen voi miettiä onko se mahdollista, kun 1,4 miljardin asukkaan Kiinassa valtio satsaa kehitykseen täysillä.

– Mutta Suomessa vahvuutemme on juuri tämä kylmä rationaalisuus maailman ongelmien edessä, Vuorisalo sanoi.

 

MAANPUOLUSTUKSEEN liittyvässä turvallisuudessa Pirkkala on juuri nyt näkyvässä osassa, kun Suomelle haetaan Hornetit korvaavaa hävittäjää niin sanotussa HX-hankkeessa.

– Täytyy olla todella ylpeä meidän kotikunnastamme, kun juuri tällä Satakunnan lennostossa tehdään nyt hävittäjäehdokkaiden suorituskyvyn arviointia, HX-hankkeessa juristina toimiva Katri Virkkunen sanoi.

Suomi on tekemässä päätöksen 10 miljardin arvoisesta hävittäjävalinnasta tämän vuoden lopussa. Hankkeen kaupallisessa ryhmässä lakiasiantuntijana toimivan Virkkusen pöydällä on paraikaa parisenkymmentä kahdensadan sivun sopimusta. Hänen osuutensa liittyy erityisesti kustannusvertailuun.

Virkkunen on mukana suurhankkeen valmistelussa jo viidettä vuotta.

Ehdolla on viisi maailman huippuluokkaa edustavaa sotakonetta ja niihin liitetyt aseistukset. Puntarissa ovat suorituskyvyn lisäksi myös puolustuspoliittiset aspektit ja talous. Valintapäätöksen tekee Suomen hallitus puolustusministeriön esityksen pohjalta.

– Hattu on noussut päästä tarjousten toimittajilta Suomen perusteelliselle hankintamallille, jossa lähdetään liikkeelle suorituskyvystä. Meillä on tuhansia rivejä vaatimuksia, joihin tarjouksissa pitää pysytä vastaamaan, Virkkunen sanoi.

Miten hankintapäätöksessä lopulta käy, onkin jännä kysymys loppuvuodelle. Hyväksyvätkö poliitikot Satakunnan lennoston sotapeleissä voittaneen suorituskykyisimmän ehdokkaan, vai painavatko vaakakupissa muut asiat?

Keskustelua Silmu-lukiolla isännöi Marko Jarva ja tilaisuuden järjesti Pirkkalan kokoomus.