Pirkkalainen on vuodesta 1961 ilmestynyt Pirkkalan ja eteläisen Tampereen uutis- ja ilmoituslehti. Se jaetaan keskiviikkoisin ilmaiseksi noin 15.000 talouteen Pirkkalassa, Härmälässä, Rantaperkiössä ja Hatanpäällä.

Tervetuloa lehden pariin!

Klikkaa tästä auki tuorein Pirkkalainen uusiutuneena näköislehtenä!

Voit edelleen lukea lehden myös pdf-muodossa Lehtiarkisto-valikosta

TALOUSJOHTAJA Petri Lätti (vas.), pormestari Marko Jarva ja kansliapäällikkö Jaakko Joensuu esittelivät torstaina pormestarin talousarvioesityksen. Maanantaina se menee kunnanhallituksen käsittelyyn.

PORMESTARIN torstaina julkaisema Pirkkalan talousarvioesitys kertoo Pirkkalan jatkavan vakaalla kasvu-uralla ja taloudellisesti suotuisien tähtien alla, jos ei sorruta liikaa törsäämään.

Merkittävimmät investointikohteet ovat ensi vuonna Kirkonkylän koulun rakentaminen, Soukonlahden uuden asuinalueen kunnallistekniikka Rajasalmessa ja maa-alueiden osto.

– Tämä on kasvun turvaava budjetti, luonnehtivat pormestari Marko Jarva, kansliapäällikkö Jaakko Joensuu ja talousjohtaja Petri Lätti torstaina tiedotustilaisuudessa.

Mielenkiintoiset nostot löytyvät koulumaailmasta, keskustan Suupantorin alueen kehittämisestä ja Pirkkalan vetovoimasta.

– Onko tästä niin elämöity, mutta meillä taitaa olla menossa Suomen suurin kouluhanke täällä, Jarva sanoo 50 miljoonan Pirkkala-kampuksesta, joka valmistuu 2024.

Kyseessä on nykyisen koulukeskuksen tilalle nouseva koulujen, varhaiskasvatuksen ja nuorisotilojen kokonaisuus. Sen sisälle mahtuu myös nousevakatsomoinen auditorio, jossa voi järjestää kulttuuri- ja muita tilaisuuksia. Tällainen tila Pirkkalasta onkin puuttunut.

Pirkkala-kampus ostetaan leasing-rahoituksella, joten se ei näy investointien listalla. Leasing-rahoitusta maksetaan seuraavien 20 vuoden aikana reilu miljoona euroa vuodessa ja arviolta muutamien satojen tuhansien eurojen käyttökulut päälle. Tämän jälkeen Pirkkala voi halutessaan ostaa kampuksen jäännösarvon hinnalla omakseen. Pirkkala maksaa nykyisinkin pelkästään Suupan alueen koulujen väistötiloista miljoonan verran vuodessa.

 OTSIKOIHIN ennätti jo, että yhdyskuntalautakunta poisti investointilistalta Naistenmatkanlahden rantareitin rakentamisen, kohutun lunastusrannan.

– En halunnut kävellä lautakunnan yli, joten rakentamista ei ole tässä esityksessäni, Jarva sanoo.

– Aika isolla osalla päättäjistä tuntuu kuitenkin olevan tahtotila, että reitin teko nousee puheisiin vielä uudestaan, Jarva lisää.

 MERKITTÄVÄÄ ensi vuonna on myös, että nykymuotoinen Pirkkala täyttää sata vuotta. – Meillä on noin 140 tapahtumaa, pääasiassa yhdistysten järjestämiä, jo tiedossa ohjelmaksi, Jarva kertoo.

Historian kellot kumisevat myös siksi, että ensi vuoden talousarvio on viimeinen, joka sisältää sosiaali- ja terveysmenoja. Vuonna 2023 ne ja sote-henkilöstö siirtyvät hyvinvointialueelle.

– Todella iso muutos, joka tulee kohtelemaan nykytiedon mukaan Pirkkalaa taloudellisesti neutraalisti, Jarva sanoo.

Viime aikoina on uutisoitu sote-henkilöstön työehdoista vuonna 2023. Palkat täytyy yhtenäistää Pirkanmaan hyvinvointialueella ja jopa valtakunnallisesti.

Jaakko Joensuu muistuttaa, että tämä ei ole enää Pirkkalan kunnan asia. – Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksena eli nykyiset palkat ja muut ehdot säilyvät siirtyessä. Harmonisointi jää sote-alueen tulevien päättäjien mietittäväksi.

Pirkkala perustaa ensi vuodelle seitsemän uutta vakanssia ja vakinaistaa 17. Kaikki uudet työntekijät tulevat hyvinvointipalveluihin. Pirkkala saa neljä vakinaista sosiaalityöntekijää (2 täysin uutta), viisi käsiparia ikääntyneiden palveluihin (4 uutta), hammashoitajan ja erikoistuvan lääkärin sekä kouluille kahdeksan opettajaa ja viisi koulunkäynninohjaajaa.

Määrä ei tunnu suurelta kunnan kasvuun nähden.

– Meillä on ollut jo pidempään käynnissä talousohjelma. Asioita on järkiperäistetty, mutta henkilöstön mitoitus on kunnossa ja lain mukainen, Jarva summaa.

Esitys jättää talousarvion alijäämäksi 1,3 miljoonaa euroa.

– Se on tehty varovaisuusperiaatteella. Arvioin, että pääsemme lopulta nollatulokseen, Jarva sanoo.

Lainamäärä kasvaa 12 miljoonaa. Talousjohtaja Lätin mukaan 4100 euron lainakanta asukasta kohti on kasvukunnalle kohtuullisen maltillinen lukema.

 TALOUSARVIOESITYKSESSÄ ennustetaan, että Pirkkala kasvaa ensi vuonna 446 asukkaalla eli 2,2 prosentilla. Tämä on arvioitu viime aikoina tehtyjen tontinluovutusten perusteella. Kasvua on pääasiassa kuntakeskuksessa ja Soljassa.

Suupantorin alueelle on vireillä uusi suuri rakennushanke, mikä tarkoittaa isoa kerrostalorakentamista. Kunta odottelee saavansa kaavoitushakemuksen rakennusliikkeeltä pöydälleen ensi vuonna.

Talousarvio sisältää maan ostoja kahdella miljoonalla eurolla. Erityisesti varaudutaan Pirkkalan Sydämen, keskusta-alueiden kehittämiseen välillä Pyhäjärven ranta - ohitustie ABC-liikenneaseman kohdalla.

Eniten Jarva onkin joutunut perustelemaan niin kuntalaisille kuin päättäjille sitä, miksi Pirkkala kasvaa, kun se tuo paineita niin monelle suunnalle.

– Ei portteja voida laittaa kiinni, kun kaupunkiseutu kasvaa. Jos Pirkkala olisi vuosia nollakasvulla, niin sitten puhuttaisiin siitä, mikä koulu suljetaan ensimmäiseksi eikä siitä, mihin rakennetaan koulu. Kohtuullinen kasvu on hyvä asia, hän tiivistää.

Talousjohtaja Lätti muistuttaa, että kasvu ei ole itseisarvo, mutta se tuo elinvoimaa.

– Näin on todennut Timo Aro, Suomen arvostetuin väestömuutosten tutkija, Lätti sanoo.

Kasvun mahti näkyykin tulevan vuoden talousarviossa verotulojen kohdalla. Ne arvioidaan ensi vuonna peräti neljä prosenttia suuremmiksi kuin tänä vuonna. Yhteisöverojen iso pudotus johtuu koronan vuoksi korotetun kuntaosuuden palautumisesta normaalille tasolle.

– Kasvu mahdollistaa tulevaisuusinvestointimme, Lätti toteaa.

MAANANTAINA pormestarin esitys menee kunnanhallituksen käsittelyyn ja sen jälkeen valtuuston lopullista sinettiä saamaan.

 

 TALOUSARVIOESITYS pähkinänkuoressa.

– Väestönkehitys 446 asukasta.

– Verotulot. Kunnallisvero 93 milj (kasvua kuluvaan vuoteen 6,3 %), kiinteistövero 5,7 milj (-0,3%), yhteisövero 4,6 milj (-25 %)

- Valtionosuudet 19,4 milj (+16 %)

– Ei suunnitteilla lomautuksia tai irtisanomisia. Uusia vakansseja 24, joista 7 täysin uusia ja muut vakinaistettavia.

– Investoinnit yhteensä 20,7 milj.

– Verot ennallaan, tulovero 20,5 %.

– Vuosikate positiivinen noin 8,3 milj.e. Vuosikate poistoista 81 %. Investointien tulorahoitusprosentti 40.

- Tilikauden alijäämä 1,3 milj. e.

– Lainakannan nettolisäys 12 milj. Lainakanta vuoden lopussa noin 4100 e/asukas.

– Ulkoiset toimintamenot kasvavat 3,7 %