Pirkkalainen on vuodesta 1961 ilmestynyt Pirkkalan ja eteläisen Tampereen uutis- ja ilmoituslehti. Se jaetaan keskiviikkoisin ilmaiseksi noin 15.000 talouteen Pirkkalassa, Härmälässä, Rantaperkiössä ja Hatanpäällä.

Tervetuloa lehden pariin!

Klikkaa tästä auki tuorein Pirkkalainen uusiutuneena näköislehtenä!

Voit edelleen lukea lehden myös pdf-muodossa Lehtiarkisto-valikosta

– Paras hävittäjä on se, jota me suosittelemme valtioneuvostolle, sanoo Satakunnan lennoston komentaja, eversti Petteri Seppälä. – Hallitus tekee sitten demokratian pelisääntöjen mukaan päätöksen, mikä kone hankitaan.

Satakunnan lennoston ilmataistelukeskuksella Pirkkalassa on tärkeä tehtävä HX-hankkeessa, jossa etsitään korvaaja nykyisille Hornet-hävittäjille.
Ilmataistelukeskus testaa, arvioi ja pisteyttää jokaisen viiden kone-ehdokkaan sotilaallisen suorituskyvyn.

Pirkkalalla voi olla iso rooli myös, kun hävittäjät aikanaan saapuvat Suomeen. – Satakunnan lennosto otti käyttöön puolustusvoimien ensimmäisen suihkuhävittäjän Vampiren, samoin Hawkit ja Hornetit. Mielenkiintoista nähdä, mikä rooli tulee olemaan HX-hankkeen käyttöönotossa, sanoo lennoston komentaja, eversti Petteri Seppälä.

Suomen hallitus päättää 2021, mikä konetyyppi korvaa vuosina 2025-30 käytöstä poistuvat Hornetit. – Paras kone tulee olemaan se,  jota me suosittelemme valtioneuvostolle, Seppälä sanoo ykskantaan. – Hallitus tekee sitten demokratian pelisääntöjen mukaan päätöksen, mikä kone hankitaan, Seppälä lisää.

Lue lisää aiheesta tämän viikon printti-Pirkkalaisesta tai näköislehdestä.

 

 

PANKKIAUTOMAATTI säilyy ainakin toistaiseksi nykyisellä paikallaan Osuuspankin seinustalla, vaikka pankki sulkeekin konttorinsa ensi viikolla.

Pirkkalan keskustan, Suupan, ainoa pankkiautomaatti jää paikalleen Osuuspankin seinustalle, vaikka pankki sulkee ovensa  30. tammikuuta. – Pankin konttorin sulkeminen tuli meille yllätyksenä, mutta näyttää siltä, että pankkiautomaatin toimintaa voidaan jatkaa nykyisellä paikalla ainakin toistaiseksi, kertoo käteispalvelujohtaja Harri Pennanen Otto-automaatteja ylläpitävästä Automatiasta.
– Katsotaan sitten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Paljon riippuu sitä, mitä toimintaa pankin tilalle kiinteistöön tulee.
Viime syksynä Suuppa menetti ainoan pankkiautomaattinsa, kun Nordea lopetti konttorinsa Pirkkalan keskustassa. Automaatti sijaitsi Nordean konttorin seinällä.
Pankkiautomaatin katoaminen kokonaan Suupalta herätti paljon kritiikkiä. Automaatille löytyi  jonkin ajan päästä paikka Osuuspankin kupeesta, johon se asennettiin loppusyksystä.

TORSTAINA julkistettava Vuoden urheilija saa tämän Kultaisen kiekon haltuunsa Suomen urheilugaalassa tv-kameroiden edessä. Siihen asti tunnustus on tiukasti kauppaneuvos Kalle Kaiharin tukisäätiön edustajan Hannu Routamaan hallussa Pirkkalassa.

Suomen paras urheilija, Vuoden urheilija 2018 saavutusten perusteella, julkistetaan torstaina tv-kameroiden ja suuren yleisön edessä suuressa urheilugaalassa Helsingissä. Lavalla hän saa käteensä Kultaisen kiekon osoitukseksi saavutuksestaan.

Vielä nyt kiekko odottaa saajaansa Pirkkalassa kauppaneuvos Kalle Kaiharin tukisäätiön puheenjohtajan Hannu Routamaan hyvässä huomassa.

Routamaa nousee huomisessa tv-gaalassa estradille ja luovuttaa kiekon Vuoden urheilijalle Suomen urheilutoimittajain liiton puheenjohtajan Kalle Virtapohjan kanssa. Vuoden urheilija valitaan urheilutoimittajien äänestyksen perusteella.

– Itse asiassa se suuri hieno Kultainen kiekko odottaa saajaansa Suomen urheilumuseossa ja kulkee kiertopalkintona. Urheilija saa sitten omakseen tämän pienemmän kiekon, Routamaa esittelee kädessään olevaa palkintoa.

Urheilutoimittajat ovat jakaneet tunnustuksensa vuodesta 1947 lähtien. Listalla on legendaarisia nimiä Suomen urheilun upeilta vuosilta, Veikko Hakulisesta Marja-Liisa Kirvesniemeen, Tiina Lillakista Sami Hyypiään, Juha Kankkusesta Matti Nykäseen. Viime vuonna palkinnon sai Iivo Niskanen.

Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiö halusi lisätä palkinnon painoarvoa ja tuli mukaan Kultaisen kiekkonsa kanssa vuonna 1974.

– Taustalla oli Kalle Kaiharin ja presidentti Urho Kekkosen ystävyys ja urheilutausta. He tapasivat toisensa ensi kerran olympiakarsinnoissa Lahdessa 1924. Kekkonen oli lähellä päästä Pariisin olympialaisiin korkeushyppääjänä. Kalle Kaiharin laji oli seiväshyppy, Routamaa kertoo. Kekkonen voitti Suomen olympiakarsinnat, mutta tulos 180 senttiä oli viisi senttiä liian vähän valitsijoille.

TAITEILIJAT tutustuivat Nuolialan uuden koulun tiloihin viime torstaina.

Pirkkalan kunta on julistanut kilpailun, jonka voittaja saa toteuttaa 25.000 korvauksella taideteoksen Nuolialan koululaajennukselle. Kisasta kiinnostuneille järjestetyissä kahdessa koulutilojen esittelyssä on ollut molemmissa mukana parikymmentä kuvataiteilijaa, joten mielenkiintoa piisaa.
Teoksen muotoa ei ole mitenkään rajattu. Se voi olla sisällä tai ulkona.

– Koulun käyttäjät ovat 6-16-vuotiaita. Samaan yhteyteen tulee myös nuorisotila ja kirjasto, rehtori Teemu Keronen esitteli viime torstaina.
Nuolialassa aloittaa elokuussa toimintansa Pirkkalan ensimmäinen yhtenäiskoulu ja uuteen rakennukseen haetaan viihtyisyyttä ja ilmettä myös taiteen kautta.

Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2013 valittu Jarno Vesala ja viimeksi Mältinrannassa näyttelyä pitänyt Johanna Lonka mittailivat näkymiä esittelytilaisuudessa muiden mukana.
He pitävät Nuolialan haastetta mielenkiintoisena.
Vesalan töitä on sijoitettu Tampereen klassillisen lyseon aulaan ja Nokialla Harjunniityn koululle.
– Haluan nimenomaan rikkoa julkisissa tiloissa usein nähtävää aika perinteistä taidetta, Vesala totesi.
Klasussa oleva Vesalan työ on lähinnä ääniteos.
– Miellän hyvän julkisen taiteen eläväksi ja muuttuvaksi, Vesala miettii ja sanoo, että on mukana taide etusijalla, vaikka kyse onkin kilpailusta.

Kilpailun säännöissä määritellään, että teoksen on vahvistettava rakennuksen identiteettiä,  tuotettava iloa tilojen käyttäjille ja vieläpä tuettava kunnan strategiaa. Aikaa kilpailutöiden jättöön on 30. tammikuuta asti.

Lue lisää printti-Pirkkalaisesta tai näköislehdestä ke 16.1.

Naistenmatkan koulun kaukalolla ja sen vieressä avojäällä oli jo liukasta menoa viime perjantaina.

Pirkkalan luistelukentät olivat melkoisen mediakohun aiheena joulunpyhinä, kun kunnan kenttiä ei ollut saatu jouluksi luistelukuntoon, ja Kirkonkylän koulun kentälle jää tehtiin talkoovoimin.
Joulun jälkeen muillekin kentille saatiin jää.

– Kunnan kaikki kentät ovat nyt vähintäänkin kohtalaisessa kunnossa, kertoo liikuntapaikkojen hoitaja Jukka Tervo Pirkkalan kunnasta.
Myös Pirkkalan hiihtoladuilla on päässyt jo hiihtämään. Kunnan hoitamista laduista ainoastaan Loukonlahden yhdyslatu ei ollut vielä alkuviikosta hiihtokunnossa, mutta lumisateen jäljiltä sekin lienee jo tai pian hiihdettävissä.
 – Viime viikon myrskyn jäljiltä laduilla on ollut paljon risuja ja roskaa, mutta lumen myötä tämä ongelma helpottaa, Tervo sanoo.

Netin facebook-sivustolla käytiin joulunpyhinä kovasanaista keskustelua kunnan luistelukenttien hoidosta.
Siellä myös kritisoitiin kunnan liikuntapaikkamestaria niin jyrkin sanakääntein, että hän kertoi Pirkkalaiselle tekevänsä asiasta kiusaamisilmoituksen.
Miksi sitten yksikään kunnan luistelukentistä ei ollut luisteltavissa joulunpyhinä?
– Pirkkalassa pyritään jäädyttämään luistinradat tiivistetyn lumipatjan päälle. Tällä pyritään saamaan luistelukauden loppua pidennettyä. Lumen päälle tehty jää ei ole niin herkkä kevätauringolle, selvittää kunnan yhdyskuntajohtaja Jouni Korhonen.
– Lumipatja saatiin joulua edeltävänä maanantaina ja jäädytykset aloitettiin kyseisen viikon tiistaina. Jouluksi kentät eivät kuitenkaan ehtineet valmistua vielä luistelukuntoon.
Jukka Tervon mukaan syynä tähän olivat pitkälti kelit.
– Silloin oli välillä suojapäiviä, jolloin emme voineet jäädyttää. Lisäksi meillä oli ongelmia koneiden kanssa.
– Joulupyhät olimme lomalla. Pakko pitää välillä huilitaukoja talvikauden ympäripyöreiden työpäivien vastapainoksi.

Lue lisää printti-Pirkkalaisesta tai näköislehdestämme.