Pirkkalainen on vuodesta 1961 ilmestynyt Pirkkalan ja eteläisen Tampereen uutis- ja ilmoituslehti. Se jaetaan keskiviikkoisin ilmaiseksi noin 15.000 talouteen Pirkkalassa, Härmälässä, Rantaperkiössä ja Hatanpäällä.

Tervetuloa lehden pariin!

Klikkaa tästä auki tuorein Pirkkalainen uusiutuneena näköislehtenä!

Voit edelleen lukea lehden myös pdf-muodossa Lehtiarkisto-valikosta

Moni ajaa tästä Nuolialantien risteyksestä Pirkkalaan vahingossa kuvassa vasemmalla näkyvää bussien ohituskaistaa pitkin. Tilanne korjaantunee pian, kun keskeneräinen remontti valmistuu ja autoilijat oppivat oikean ajotavan uudessa risteyksessä.

Pitkälle Härmälään päin ulottuvat autojonot ja liian nopeasti vaihtuvat liikennevalot Nuolialantieltä tuleville kiristävät autoilijoiden hermoja Partolassa. Nuolialantien ja Naistenmatkantien risteysalue muuttui juhannuksen jälkeen remonttityömaaksi.
– Liikenne on muuttunut entistä ruuhkaisemmaksi, kertoi Pirkkalaiseen yhteyttä ottanut harmistunut kuntalainen. Risteyksessä ajetaan hänen mukaansa vääriä kaistoja pitkin. Muutkin kuin bussit ja taksit käyttävät uutta Pirkkalaan kääntyville busseille tarkoitettua kaistaa, joka ohittaa liikennevalot.

Tietyömaasta vastaava projektipäällikkö Mikko Asunen Pirkanmaan ely-keskuksesta lupaa, että helpotusta tulee aivan pian.
– Risteysalueella olevan bussipysäkin kohdalla remontti on vielä kesken. Torstaina tai perjantaina saadaan liikenteenohjauslaitteet pois.
– Sen jälkeen niin bussien kuin muun liikenteen pitäisi päästä kääntymään oikealle Pirkkalaan päin häiriöttömästi.

Jaroslav Rog (vas.) ja Kazimierz Pison olivat rakentamassa Soljan lastentaloa perjantai-iltapäivän räntäsateessa. Talo on Pirkkalan kunnan suurin investointi ensi vuonna. Siellä yhdistyvät varhaiskasvatus, esiopetus ja 1.-2. luokkien opetus. Talo valmistuu ensi vuoden loppuun mennessä.

Pirkkalan talous on tasapainossa ensi vuonna, mutta edessä on suuria ja taloudellisesti vaativia hankkeita. Näin voisi tiivistää pormestari Marko Jarvan (kok) perjantaina julkistaman kunnan talousarvioesityksen 2020 hengen.

Kuntalaisille erittäin kiinnostavia lähivuosien rakennushankkeita ovat koulukeskuksen uusiminen 1400 lapsen ja nuoren kampukseksi kulttuuritiloineen, noin 2000 neliön tilojen hankkiminen keskustakorttelista kunnan käyttöön sekä suuret liikuntapalveluiden parannustoiveet tulevina vuosina. Niihin kuuluvat liikuntatalon laajennus, sporttikampus mahdollisine uimahalleineen, sisähalli jalkapalloa ja muitakin lajeja varten sekä yleisurheilukenttä.

Nämä eivät välttämättä vaikuta ensi vuoden talousarvioon, mutta niihin on jo varauduttava taloudenpidossa.

Pirkkalan voimakas kehitys vaatii Jarvan mukaan tarkkaa taloudenpitoa. Esitys sisältää ensi vuodelle yhden prosentin ns. juustohöyläsäästön, joka ei kuitenkaan koske henkilöstömenoja. Jarvan mukaan tuon kokoinen höyläys on mahdollista tehdä ilman leikkauksia palvelutasoon.

– Käytännössä säästö tapahtuisi niin, että niin hyvinvoinnin kuin yhdyskuntapuolen toimialoilla katsotaan, miten säästö parhaiten tapahtuu. Uskon, että se onnistuu, Jarva totesi medialle järjestetyssä budjetti-infossa.

 Ensi vuodellekin on investointeja ja uutta tiedossa.

 – Talousarvioesityksen  mukaan vuoden 2020 investointimenomme ovat lähes 18 miljoonaa euroa. Suurin investointi on Soljan lastentalo, jonka rakentamiseen kuluu ensi vuonna 7,7 miljoonaa euroa. Lastentalossa yhdistyvät varhaiskasvatus, esiopetus ja 1.-2. luokkien opetus. Talo valmistuu vuoden 2020  loppuun mennessä. Katujen ja vesihuollon kunnostami­seen käytämme 1,6 miljoonaa euroa ja maa-alueiden ostoon 1,5 miljoonaa euroa. Linnakallion teollisuusalueen kehittämi­seen kuluu lähes miljoona euroa, kertoo Jarva.

RATIKKA aloittaa liikennöinnin Tampereella 9. elokuuta 2021, jolloin Keskustorilla näyttää tältä. Pirkkalan ja lähikuntien osalta on menossa linjausten kartoitus ratikan mahdollista tuloa varten.

Kunnanhallitus valitsi maanantaina kaksi linjausvaihtoehtoa Pirkkalaan suunniteltavan raitiotien jatkosuunnitteluun.
Tampere, Pirkkala, Kangasala ja Ylöjärvi ovat laatimassa yleissuunnitelmaa raitiotien laajentamiseksi Tampereen sisällä ja naapurikuntienkin puolelle.
Pirkkala pudotti esillä olleista kolmesta vaihtoehdosta pois Suupantien kautta kulkevan ratikan. Syynä on, että joukkoliikenneterminaali ja päätepysäkki eivät mahdu Suupantorille.
Jäljelle jääneet vaihtoehdot ovat päätepysäkki terveyskeskuksella tai keskustassa Naistenmatkantiellä, josta Pirkkala haluaa selvittää myös raiteiden jatkomahdollisuuden kauemmas kohti Turria.

Turrin suuntaan jatkuva linja on uusi avaus. Pirkkalalla on sinne suunnittelussa ja tekeillä isoja asuinalueita.
Pirkkala pitää Naistenmatkantietä parempana päätepysäkin paikkana kuin terveyskeskusta. Se mahdollistaisi keskustan laajenemisen kohti Pyhäjärveä.
Terveyskeskukselle ulottuvan ratikka puolestaan saavuttaisi parhaiten palvelut ja siitä raitiotietä olisi helpoin jatkaa lentoasemalle.
Lopullinen yksi reittivalinta tehdään lokakuussa.

Lue lisää ratikkauutisia ke 20.11. näköislehdestä ja printti-Pirkkalaisesta.

Juho Haapala oli tyytyväinen, kun hän sai tilaamansa paketin Partolan postista maanantaina postilakosta huolimatta. S-marketin postipisteellä häntä palveli Neea Tiainen.

– Toivottavasti kirje menee perille, mietti Niina Korobeinikova Pirkkalan postissa S-marketilla maanantai-iltapäivänä.
Korobeinikova oli kuullut lakosta edellispäivänä, mutta lähti silti toiveikkaasti lähettämään kirjettään.
Maanantaina alkanut postilakko voi kestää jopa neljä viikkoa, ja se koskee noin 9000 työntekijää.
Lakko vaikuttaa eniten kirjeiden, aikakauslehtien ja postin kautta tulevan mainospostin jakeluun.
Mikäli lakko pitkittyy, esimerkiksi lakon aikana lähetettyjä kirjeitä saattaa tipahtaa postiluukuista jopa vasta tammikuun puolella.
Sen sijaan osa paketeista kulkee normaalisti, mutta osassa voi olla useampien päivien viiveitä.
Lakon aikana postin palvelupisteet ja pakettiautomaatit toimivat normaalisti. Lakko ei myöskään vaikuta sanomalehtien varhaisjakeluun.
Myös Pirkkalainen-lehti jaetaan lakon aikana normaalisti lukuun ottamatta Postin kautta jaettavia tilattuja lehtiä, joita on pari sataa.

Kirjepostin viivästymisellä tai totaalisella stopilla on monia vaikutuksia yritysten ja julkisten palveluiden toimintaan. Pirkkalainen-lehti lähettää laskunsa lakon aikana sähköpostilla ilmoitusasiakkailleen. Lakko voi innostaa myös rikollisia lähettämään huijauslaskuja, joten pienenkin epäilyksen herätessä kannattaa laskun todenperäisyys varmistaa esimerkiksi puhelimitse.

DEMARIEN Juha-Pekka Mattila (vas.), Jouko Karppanen ja Sirpa Pajunen olivat veronkorotuksen kannalla, jotta Pirkkalan palvelut eivät heikkene. – Myös säästäväisyyttä tarvitaan jatkossa korotuksen ohella, Karppanen totesi.

Pirkkalan valtuuston kokous alkoi maanantaina sähköisissä tunnelmissa, kun esityslistalla oli kiistelty veronkorotus nykyisestä 20 prosentista 20,5:een.
Se meni lopulta läpi äänestyksen jälkeen 24 valtuutetun kannatettua korotusta ja 19 oltua sitä vastaan.

Korotuksen kannalla oltiin demarien, vasemmistoliiton, vihreiden ja kristillisdemokraattien ryhmissä. Vastustajat löytyivät kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan ryhmistä.
– Kärkikunta Pirkkala nostaa tällä korotusesityksellä kädet pystyyn, kritisoi Kokoomuksen valtuustoryhmän johtaja Jukka Alamäki puheenvuorossaan ennen äänestystä. Hänen mielestään korotus olisi voitu välttää kuluja leikkaamalla.
– Meille on käynyt kuten monelle itsetyytyväiselle suuryritykselle. Luulisi veropohjan riittävän, työttömyyskin on meillä Pirkanmaan alhaisinta, Alamäki totesi.
Sosialidemokraattien Veera Veltti uskoi, että kuntalaiset maksavat mielellään pienen määrän kuukaudessa lisää, ettei tarvitse lähteä palvelujen leikkauksiin.
– Korotuksen hinta on 3000 euroa ansaitsevalle 18 euroa kuukaudessa, laski kristillisdemokraattien Riitta Kuismanen.

Demariryhmän Jouko Karppanen totesi, että kuluvalta vuodelta tulossa on Pirkkalan historian suurin miinusmerkkinen tilinpäätös.
– Tässä tilanteessa veronkorotus tuo tasapainotusta.

Puolen prosentin korotus nostaa Pirkkalan tuloja noin kahdella miljoonalla eurolla.

Valtuustossa puhuttiin pitkään siitä, missä tilassa Pirkkalan talous on ja onko talouden mahdollisen heikkouden syy siinä, mitä Pirkkala on itse tehnyt vai valtio.

Vasemmiston Rauno Lehtinen vakuutti, ettei Pirkkala ei ole kriisikunta.
– Täällä tuotetaan palveluita naapureita edullisemmin. Suomen kuntatalous on tässä tilassa meistä riippumattomista syistä, Lehtinen totesi.